Suomalaisilla työpaikoilla kuumuus on yhä useammin todellinen työsuojelukysymys. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa torjumaan haitallista lämpökuormitusta. Kesien hellejaksot ovat pidentyneet, ja samaan aikaan monissa sisätöissä lämpötila voi kohota vuoden ympäri. Näin on esimerkiksi keittiöissä, pesuloissa ja teollisuudessa.
Fyysisesti raskas työ yhdistettynä lämpimään tai kuumaan ympäristöön on yhdistelmä, joka rasittaa elimistöä merkittävästi. Työterveyslaitoksen HeatFit-tutkimushankkeen mittauksissa havaittiin, että yli 30-asteisessa työskentely-ympäristössä ja raskasta työtä tehden kehon sisälämpötila voi nousta yli 38 asteen jo puolessa tunnissa.
Kuumuuden vaikutukset eivät jää pelkästään epämukavuuteen – ne näkyvät muun muassa sydämen kuormituksessa, väsymyksen lisääntymisessä ja tapaturmariskin kasvussa.
Uusi tutkimus painottaa työn fyysistä kuormittavuutta
Aiemmat, työsuojeluviranomaisen suositukset kuumatyön tauottamiseen ovat painottaneet ympäristön lämpötilaa. Nyt tutkimushankkeemme tulokset osoittavat, että työn fyysinen kuormitus on keskeinen tekijä elimistön kuumenemisessa – jopa tärkeämpi kuin lämpötila yksinään.
Olemme laatineet uudet suositukset. Niissä kehotetaan arvioimaan työjaksojen pituus ennen kaikkea kuormittavuuden perusteella. Esimerkiksi raskasta työtä tulisi tehdä kuumassa enintään 30 minuuttia kerrallaan. Uudet suositukset löytyvät Työterveyslaitoksen kuumatyön teemasivulta.
Työn tauottaminen on keskeinen osa kuumuuden hallintaa: noin 20 minuutin palauttavat tauot ja mahdollisuus kehon jäähtymiseen ovat tarpeen useita kertoja työpäivän aikana.
Työntekijän palautuminen alkaa jo ennen työvuoroa
Vaikka kuumatyön hallinta on työnantajan vastuulla, työntekijä voi itsekin vaikuttaa kuormituksensa vähentämiseen. Hyvä nesteytys, riittävä lepo ennen työvuoroa ja palautuminen sen jälkeen ovat keskeisiä.
Työn aikana on tärkeää kuunnella kehon viestejä. Olo ei saa olla huonovointinen tai poikkeuksellisen uupunut – ne voivat olla merkkejä lämpökuormasta.
Taukojen aikana suojavarusteiden keventäminen, kehon viilentäminen esimerkiksi kostean pyyhkeen avulla ja lepo auttavat kehoa palautumaan.
Kaikki eivät altistu kuumalle samalla tavalla
Kuumansietokyky on yksilöllistä. Kestävyyskunto, ikä, sairaudet ja jopa kehon koostumus vaikuttavat siihen, miten elimistö sietää kuumuutta.
Elimistö voi kuitenkin sopeutua, mutta se vaatii aikaa. Sopeutuminen vie noin kaksi viikkoa, joten kesän ensimmäiset hellejaksot tai uusi kuumatyöpaikka voivat olla erityisen kuormittavia.
Siksi työkuormaa ja altistumisaikaa tulisi kasvattaa vähitellen, erityisesti uusissa työtehtävissä tai vuodenajan vaihtuessa.
Kuumuus + kuormitus = riski, johon voi vaikuttaa
Kuumuuden ja fyysisen kuormituksen yhdistelmä voi vaarantaa terveyden ja työkyvyn. Oikein suunniteltu ja järjestelty työ, palauttavat tauot ja viilennyskeinot voivat tehdä eron hyvinvoinnin ja liiallisen kuormituksen välillä.
Kuumatyö on hallittavissa oleva riski. Kun työ suunnitellaan hyvin ja siihen varaudutaan, työntekijät voivat suoriutua tehtävistään turvallisesti, myös kuumissa olosuhteissa.
Lisätietoja:
Kuumatyön riskien hallintaa työpaikoille (HeatFit) -hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.
Kuumien työpäivien määrä lisääntyy (Jutta Karkulehdon blogikirjoitus)
Työterveyslaitoksen Kuumassa työskentely -teemasivu. Uudet suositukset on julkaistu, ja löydät ne sivulla olevista huoneentauluista.
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
Kommentointi